Niin se vain on, että kevät etenee huimaa vauhtia ja kesä ja meidän seuraava reissumme häämöttää jo nurkan takana. Tasan kolmen viikon päästä seilaamme jo jossain Suomen ja Ruotsin välillä (tai ajelemme Ruotsin moottoriteitä, lähtöaikataulusta riippuen), suuntana Etelä-Ranska. Arvomme vielä, lähdemmekö ilta- vai aamulaivalla, eikä laivayhtiökään vielä ole lukkoon lyöty. Hinnat ovat molemmilla (Silja ja Viking Line) kuitenkin aikalailla samat, hytistä riippuen. Vielä yhtenä vaihtoehtona on harkinnassa myös meille molemmille uusi reitti: Helsinki – Travemünde. Laivayhtiöistä ja reiteistä tulee kuitenkin vielä myöhemmin oma postauksensa hinta- ja aikatauluvertailuineen.

 

reitit
Mahdollisia reittivalintoja.

 

Emme tyypilliseen tapaamme ole matkaa sen kummemmin aikatauluttaneet tai suunnitelleet, kuin yhden viikon ajalta. Susannan perhe matkustaa myös Provenceen kesäkuun alussa viikoksi, ja olemmekin vuokranneet talon AirBnB:n kautta koko poppoolle. Pyöritimme paljon eri vaihtoehtoja majoittumisen suhteen; katselimme eri kiinteistövälitysten vuokra-asuntoja, yksityisiä sekä hotellejakin (muulle porukalle, me olisimme tyytyneet matkailuautossa yöpymiseen). AirBnB kuitenkin osoittautui edullisimmaksi ja kätevimmäksi vaihtoehdoksi kaikista. Talon omistaja myös vaikutti fiksulta tapaukselta, joten toivottavasti saamme, mitä tilasimme. Koska AirBnB on meillekin vielä uusi juttu, saapuminen talolle jännittää jonkin verran – onko se sitä, mitä on luvattu tai osaammeko toimia siellä (ts. käyttää laitteita sytyttämättä taloa tuleen tai aiheuttamatta sähkökatkosta). Tästä ja AirBnB:stä kuitenkin on luvassa sitten lisää kuukauden kuluttua, kun mekin olemme kokemusta viisaampia.

Tarkoituksemme on myös käydä tietenkin Cemboingissa, mutta vielä arvomme, suuntaammeko myöhemmin Italiaan vai Espanjaan Provencen viikon jälkeen. Italia olisi toiselle meistä uusi maa, mutta toisaalta Espanjakin vetää puoleensa. Tai ehkä päädymmekin oleskelemaan pidemmän aikaa Ranskassa, onhan sielläkin rantaviivaa ja monia kohteita käymättä. Eniten valintaamme vaikuttaa kuitenkin se, missä aurinko milläkin hetkellä eniten porottaa. Kovia helteitä emme vaadi, mutta ei sitä kesälomaansa haluaisi pilvisessä säässä tai vesisateessakaan viettää. Siihen voimmekin onneksi aika paljon vaikuttaa, ajamalla sadetta karkuun aurinkoisemmille seuduille.

Myöskin matkailuautomme on läpikäynyt pientä perusremonttia viime aikoina. Autohan on meillä myös jokapäiväisenä käyttöautona, joten pieni (suuri) kevätsiivous oli ensimmäinen toimenpide. Sisältä imurointi ja kaikkien pintojen pesu. Autoon muuten kerääntyy yllättävän paljon katupölyä sisälle, toki se on ymmärrettävää kun autoa kuitenkin tiellä käytetään. Ulkokuori ei ollut kovinkaan pinttyneesti likainen viimesyksyisen maalipinnan myllytysvahauksen jäljiltä, joten perus vahashampoopesu ja korin muoviosien läpikäynti muovinhoitoaineella riitti siihen että auto oli taas kuin uusi. Pesimme auton viime reissulla pariinkin kertaan käsin Ranskassa kätevillä itsepalvelupesuasemilla.

Mikolla oli myöskin pienimuotoinen eristysprojekti takaovien kanssa. Varustelijan tehtaalla (Adria) on jostain syystä jätetty ovet eristämättä kokonaan.

 

image
Oven sisus, tyhjää täynnä.

 

Eristyksestä on lämmön ohella myös hyötyä melun suhteen, tämän hyödyn maksimoimiseksi oviin liimattiin ensin bitumimattoa.

 

Bitumimattolevyjä
Bitumimattolevyjä.

 

image
Bitumit liimattuna peltiin.

 

Bitumimaton vaikutuksen huomaa hyvin, kun kopauttaa kevyesti eristämätöntä kohtaa pellistä ulkopuolelta rystysellä, se jää ”soimaan” kuin rumpu. Bitumimaton asennuksen jälkeen kopautuksesta kuuluu vain pelkkä pieni lyhyt kopaus, ilman pellin ”sointia”.

 

image
Epäilyttäviä kääröjä.

 

Mattojen asennuksen jälkeen alkoi kuituvillan leikkaaminen. Päädyimme laittamaan villat jätesäkistä tehtyihin pieniin kääröihin. Mahdollinen kondenssivesi tiivistyy näin pussin ulkopuolelle, ei villaan. Lisäksi tämä estää villan mahdollista pölyämistä sisätiloihin.

 

image
Eristys valmis.

 

Toimenpiteen jälkeen ovet ensimmäisen kerran suljettua oli hämmästys suuri, ennen peltisen ”plop” äänen sulkiessa pitänyt ovi meni kiinni kuin kassakaappi, nätisti tömähtäen.

 

Valmis lopputulos.
Valmis lopputulos.

 

Ovien eristyksen ja siivouksen lisäksi Mikko asensi autoon vielä Kiinasta tilaamansa varashälyttimen, lähinnä keskuslukon kauko-ohjauksen takia, sen kun joku oli tehtaalla jättänyt asentamatta (tai joku tilaamatta). Varashälytin luo myös mielenrauhaa, kun tulee tilanne jossa auto pitää jättää johonkin ei niin mukavaan paikkaan parkkiin. Usein muuten varsinkin Etelä-Ranskassa kauppojen pihalle on korkeusrajoitus 1,9m ja auton joutuu jättämään huomattavasti sivummalle asioinnin ajaksi.

 

Asennuskuvien tutkailua.
Asennuskuvien tutkailua.

 

Myös auton tekniikkapuolta tuli hieman korjailtua. Mikko ehti jo epäillä etupyörän laakerin väljyyttä kun monttuun ajaessa etupää kolahteli, eikä löytänyt äkkiseltään mitään muutakaan mahdollista lähdettä kolinalle, aiemmin vaihdettujen iskunvaimentimen yläpään joustintukilaakereiden lisäksi. Vikaa paikallistettiin niin että Susanna potki kaikin voimin eturenkaan etukylkeen, kohtaan jossa saattoi kuulla terävän kolahduksen ja Mikko makasi auton alla kokeillen mistä löytyy väljä nivel tai pusla joka kolahtaa. Melko nopeasti vika paikallistuikin alatukivarren takapuslaan joka kolisi. Uudet puslat löytyivät suoraan Lielahden Motonetin hyllystä ja hintaa puslilla oli 19,90€/kpl. Osat olivat todella nopeat ja yksinkertaiset vaihtaa, operaatioon meni noin tunti ihmettelyineen. Etupyörä tunkilla ilmaan, kaksi puslaa kannattelevaa 24mm kannalla olevaa pulttia korista irti ja vielä yksi samankantainen tukivarren päästä. Tämän jälkeen vanha pusla pois, uusi tilalle ja korin pultit kiinni. Tässä vaiheessa auto lasketaan tunkilta alas ja vasta ihan viimeisenä auton maatessa puslan päällä kiristetään vasta päätypultti paikalleen. Tässä moni tekee virheen ja kiristää puslan auton ollessa tunkin päällä, jolloin pusla jää tuplajännitykselle ja todennäköisesti on entinen hyvinkin nopeasti. Vaihdettavien osien nippuun jäi vielä kallistuksenvakaajan yhdystangot (koiranluut) ja raidetangon sisäpäät, sekä moottorin alakannatinkumi jossa väljyyttä myös oletettavasti oli. Pelkästään kuitenkin alatukivarren puslien vaihdon jälkeen 90% kolinoista katosi. Kyllä hymyilytti ajella tallilta kotiin, kun auto ei enää nuljunnut eikä kolissut.

 

P.S. Innostuimme blogistamme sen verran, että Mikko tilasi varta vasten nettisivujemme osoitetta kantavia tarroja nipun autoihin liimattaviksi. Meidät siis saattaa bongata liikenteestä entistä helpommin!

 

Takalasitarra.

<b>z35W7z4v9z8w</b>