Jätettyämme Ranskan taaksemme oli meillä vielä muutama päivä aikaa ennen laivamatkaa kohti Suomea. Taitoimme pitkän siivun viimeisenä Ranska-päivänä (eritoten navigaattorisekaannuksen takia), joten Luxissakin pysähdyimme vain pikaiselle tankkaus- ja kahvitauolle ja päätimme yöpyä Saksan puolella huoltoaseman pihassa.

 

Huoltoasemien parasta antia Luxissa (ja Ranskassa): halpa ja nopea erikoiskahvi!
Huoltoasemien parasta antia Luxissa (ja Ranskassa): halpa ja nopea erikoiskahvi!

 

Susanna oli jo unten mailla, kun Mikko vihdoin kurvasi Kölnin lähistöllä sijaitsevalle huoltoasemalle. Yön saimme viettää rauhassa ja aamulla heräsimme auringonpaisteeseen ja uuteen päivään. Edellisen kesälomareissun yksi kohokohdista oli Kielin kanaalin varrella olevalla kämppärillä yöpyminen, joten ajattelimme suunnata sinne seuraavaksi. Meillä oli päivällä hyvin aikaa tehdä viimeiset tuliaisostokset Saksassa, joten suunnistimmekin kohti Lidliä (on se halpa kotimaassaankin!) ja DM:ää (saksalainen kemikaaliokauppa). Laatikot täynnä pitkälle säilyvää ruokaa, herkkuja ja kempparituotteita suunnistimme kohti kauan odotettua leirintäaluella. Saavuimme parin U-käännöksen jälkeen perille juuri ennen respan sulkeutumista, ja ihmettelimme kämppärillä olevaa hälinää. Oli kuitenkin vasta kesäkuu, joten emme odottaneet siellä olevan niin kovaa tungosta. Äkkiäkös vastauskin ihmettelyymme saatiin – Kielissä satuttiin juuri tuolla viikolla juhlimaan Kieler Wochea (järjettömän kokoinen regatta jossa yli 3500 osallistujaa), tarkoittaen sitä, että koko kaupunki oli ohjelmaa ja turisteja täynnä! Respan setä luultavasti piti meitä moukkina turisteina, kun emme moista tienneet, mutta pahoitteli kuitenkin tilannetta. No, teimme nopean haun Googleen ja löysimme Stellplatzin kanaalin varrelta. Ajelimme reippaasti sinne todetaksemme siellä olevan vain pari jämäpaikkaa jäljellä. Pettymys oli kieltämättä suuri – eniten sen vuoksi, ettemme olleet kyseistä viikkoa muistaneet, vaikka siitä olimme lukeneetkin ja jopa ajomatkan aikana keskustelleet.

 

Jalkapallohuumaa saksalaisessa lähiössä.
Jalkapallohuumaa saksalaisessa lähiössä.

 

Itku ei kuitenkaan auttanut tässä hädässä, joten jouduimme tyytymään vaihtoehtoon C: lähteä kohti Tanskaa. Kielistä sinne onneksi oli suhteellisen lyhyt ajomatka ja matkaparkinkin Mikko oli jo etsinyt etukäteen. Jos päivässä oli jotain hyvää, se oli juuri tuo matkaparkki Aabenraan kaupungissa aivan Saksan rajan tuntumassa ja meren rannalla satama-alueella. Yö kustansi parikymmentä euroa, ja siihen kuului niin sähkö, vessa kuin suihkukin. Matkaparkki oli yllättäen täynnä norjalaisia ja ruotsalaisia, mutta hämmästyksemme sinne oli myös eksynyt seurue andorralaisia valtavan matkailuautonsa kanssa. Epäilimmekin, että sitä autoa ei paljon kotimaassaan voi säilyttää; niin järkälemäinen se oli, että tiukkaa tekee varmasti ajaa Andorran mäissä ja pikkuteillä!

 

ödföldsk
Sirukortti, jolla lähtöaamuna maksettiin yöstä.

 

img_8070

Matkaparkki Aabenraassa.
Rauhallinen ja viihtyisä matkaparkki Aabenraassa.

 

Aabenraan matkaparkki oli yksi reissumme parhaista, ja erittäin varteenotettava vaihtoehto, jos kulkee maanteitä pitkin Tanskasta Saksaan (tai toisinpäin). Seuraavan päivän matkasuunnitelman tehtyämme painuimme yöpuulle heräämään virkeänä seuraavaan päivään.

Aamulla laitoimme kahvit tippumaan ja lähdimme kaupan kautta köröttelemään ylöspäin kohti Jellingiä. Sen verran olimme opaskirjaamme tutustuneet, että matkalla päätimme poiketa Vejlessä ihastelemassa kaupungin maamerkkiä, 1800-luvulta peräisin olevaa tuulimyllyä, sekä Pyhän Nikolain kirkkoa. Ensimmäinen löytyi helposti, jälkimmäinen sen sijaan jäi mysteeriksi. Kirkkoja kaupungissa riitti, eikä kylteistä (tai navistammekaan) ollut apua muinaisen kirkon metsästämisessä. Koska tarkoituksenamme ei ollut koko päivää pyöriä Vejlessä, päätimme jättää kirkkobongailun seuraavaan kertaan ja jatkaa kohti Tanskan viikinkipääkaupunkia.

 

Vejlen historialinen tuulimylly oli nopeasti tsekattu.
Vejlen historialinen tuulimylly oli nopeasti tsekattu.

 

Jelling on varmasti yksi Tanskan historiallisesti merkittävimmistä kaupungeista, sillä maan ensimmäiset kuninkaalliset pitivät sieltä käsin valtaa yllä jo viikinkiajalla. Kaupunki kuuluukin nykyään Unescon maailmanperintökohteisiin, ja siellä pääsee tutustumaan mm. maailman suurimpaan laivalatomukseen, yli 1000 vuotta vanhoihin kumpuhautoihin ja riimukiviin. Jos viikinkihistoria kiinnostaa yhtään, on Jelling täydellinen valinta sen tutustumiseen!

 

Evästauko matkalla Jellingiin.
Evästaukopaikka matkalla Jellingiin.

 

Mekin suuntasimme heti ensimmäisenä Gorm Vanhan pystyttämille haudoille, mutta havaitsimmekin niiden vierellä sijaitsevan viikinkimuseon, Kongernes Jellingin. Sinnehän oli mentävä (jo senkin takia, että museo oli kaikille ilmainen), ja kyllä kannattikin! Jos tähän mennessä olimme usein museoissa käydessämme valittaneet niiden vanhanaikaisuudesta, oli Kongernes Jelling vihdoin sitä, mitä odotimme. Museo oli vastavalmistunut ja siihen oli panostettu joka asiaa ajatellen. Valo- ja äänimaailma olivat viimeisen päälle suunniteltuja, ja interaktiivista toimintaa löytyi joka huoneesta. Vaikka museo keskittyikin suurimmaksi osaksi viikinkiaikaan, sai siellä myös paljon informaatiota Tanskan historiasta ja nykyajasta. Tekstit ja äänet olivat niin tanskaksi kuin englanniksikin, joten turistina ei tarvinnut keskittyä vain kuvien katseluun. Myös lapsille museo on varmasti mielenkiintoinen, sillä niin paljon siellä oli katseltavaa ja monta peliä, jota pelata – samalla oppien historiaa.

 

img_8090

Viikinkimuseossa pääsi testaamaan, miltä näyttäisi kolmiulotteisena viikinkinä.
Viikinkimuseossa pääsi testaamaan, miltä näyttäisi kolmiulotteisena viikinkinä.

 

img_8082

hauta
Toinen hautakummuista.

 

kuva
Robottiruohonleikkurilla oli lääniä, mitä koluta.

 

Museon terassilta oli suora näkymä yllämainittuihin historiallisiin perintökohteisiin. Niihin pääsi tietenkin myös tutustumaan halutessaan lähempääkin. Hautakumpujen keskellä sijaitsevassa kirkossa kuitenkin sattui olemaan hautajaiset kyseisenä ajankohtana, joten meille riitti kumpujen tiirailu etäältä tällä kertaa. Jellingistä vaikuttuneina päätimmekin kohdistaa katseemme eteenpäin Ruotsia kohden. Lähdimme ajelemaan Iso-Beltin siltaa pitkin Helsingöriin, josta jatkoimme lautalla Ruotsin puolelle Helsingborgiin.

 

Iso-Beltin silta.

 

img_8119

Hyvästit Tanskalle.
Hyvästit Tanskalle.

 

Vaikka laivamme Kapelskäristä Naantaliin lähti vasta seuraavana iltana, päätimme ennakoida juhannusruuhkat ja taittaa hyvän siivun Ruotsia ennen leiriytymistä. Mikko muisti hyvän huoltoaseman Vätternin varrelta Grännassa, jonne lopulta saavuimmekin illansuussa yöksi. Grännan matkaparkissa riitti muitakin yöpyjiä (emmekä vihdoin olleet ainoita suomalaisia), ja huoltoasema oli ympäri vuorokauden auki.

Seuraavana aamuna kävimme tien toisella puolen tutustumassa Pietari Brahelle rakennetussa Brahehusissa, joka oli satoja vuosia sitten varmasti ollut hulppea linna. Enää siitä olivat jäljellä vain rauniot, mutta niitä ja ruotsalaista maalais- ja järvimaisemaa kyllä kelpasi ihastella.

 

ösdkföadlskf
Brahehusin rauniot.

 

dlajfakldj
Takaikkuinoista avautuivat näkymät Vätternille.

 

Olimme varanneet reippaasti aikaa Tukholmaan mentäessä – oli kuitenkin juhannusperjantai ja Ruotsissa jos missä keskikesän juhla on suuri ja liikenne sen mukaista. Meillä kävi tuuri, sillä liikenne moottoritiellä oli jouhevaa ja parista onnettomuudesta huolimatta emme joutuneet ruuhkiin. Toisin oli Tukholmasta saapuvilla – moottoritie oli kymmenen kilometrin matkalta täysin pysähtynyt. Emme voineet kuin sääliä ihmisiä, jotka joutuivat viettämään tuossa ruuhkassa varmasti koko juhannusaaton.

Saavuimme Kapelskäriin siis hyvissä ajoin, joten laitoimme auton sivuun parkkiin ja tapoimme aikaa telkkaria katsoen ja nukkuen. Bongailimme myös risteilyaluksia ja kävimme tutustumassa Estonian muistomerkkiin, joka sekin satamassa sijaitsi. Finnlinesin laiva lähti kymmenen aikoihin, joten heitettyämme kamppeemme hyttiin menimme syömään (buffet-ruokailut kuuluivat matkan hintaan) ja siitä suoraan nukkumaan. Aamulla saimme ihastella saaristomaisemia aamupalapöydässä. Näin siis kesälomamme oli saatu kunnialla päätökseen. Näimme ja koimme paljon, ja valtavasti jäi kohteita tuleviinkin reissuihin! Näin saimme päätökseen kesän 2016 kesälomamatkamme ja tahdommekin kiittää kaikkia yhteistyökumppaneitamme ja ennenkaikkea lukijoitamme jotka ovat näitä juttujamme käyneet ahmimassa. Seuraavan matkan suunittelu alkaakin jo tulevana viikonloppuna Lahden Caravan-messuilta ja matkaan saatetaan lähteä jo hyvinkin pian!

 

ösdfkökl
Odottavan aika on välillä pitkä.

 

lsdfjalkj
Juhannuksena Suomeen päin ei ollut tunkua.

 

öldfklök