Helsingin Sanomissa oli tänään mielenkiintoinen artikkeli ulkomaille muutosta ja sieltä palaamisesta. Siinä kerrottiin, kuinka ulkomailla asuneet suomalaiset olivat kokeneet paluumuuttoshokin palattuaan kotimaahansa. Vaikka artikkeli koskikin vain ulkomailla asuvia, osasi varmasti jokainen ulkomailla reissannut samaistua paluushokin tunteeseen. Kun loma on ohi ja palataan kotimaan arkeen, iskee väistämättä jonkin sortin masennus. Talvi tuntuu entistä pimeämmältä ja kylmemmältä, ihmiset ovat väsyneitä ja sulkeutuneita eikä vieraisiinkaan kannata luoda minkäänlaista kontaktia. Kaupan kassaa ei kiinnosta, kuinka päiväsi on sujunut eikä mennyttä lomaakaan kannata hirveästi hehkuttaa, sillä suomalaiset ovat tunnetusti kateellista kansaa. Kotimaahan jääneet läheiset ja tuttavat ovat eläneet normaalia arkeaan sillä välin, kun itse on ollut poissa, joten sympatiaa on vaikea tuntea.

 

Näitä maisemia on talvella entistä enemmän ikävä.
Näitä maisemia on talvella entistä enemmän ikävä.

 

Meille loma tai ylimääräiset pitkät vapaat tarkoittavat aina reissua ulkomaille. Se on keino paeta arkea ja unohtaa hetkeksi ympäröivä maailma kotona. Lomalla ei tarvitse murehtia mistään; ei tulevasta työpäivästä, siivouksesta tai ajan puutteesta. Lomalla ei ole kiire mihinkään eikä mitään velvoitteita. Ehkä juuri siksi sen jälkeen iskeekin masennus, kun huoleton elämä päättyy ja arki iskee vasten kasvoja. Ainoa parannus siihen oikeastaan on uuden loman suunnittelu ja tämä meidänkin lääkkeenämme toimii. Rutiininomainen arki helpottuu, kun tietää seuraavan reissun koittavan pian!

 

Arvostus luontoa ja sen kauneutta kohtaan on kasvanut reissatessa.
Arvostus luontoa ja sen kauneutta kohtaan on kasvanut reissatessa. Kuva Islannista.

 

Kotimaassaan viihtyvien ihmisten on ehkä vaikea ymmärtää, miksi joku haluaisi käyttää rahansa matkustamiseen, sillä sitä voi hyvin tehdä Suomessakin (ainakin joissain tapauksissa) halvemmalla. Eivätkä kaikki matkustavatkaan koe jatkuvaa tarvetta lähteä ulkomaille. Sitten on kuitenkin niitä, joita veri vetää jatkuvasti seikkailuihin ja uusiin maisemiin. Me koemme, että matkustaminen on lisännyt tietämystämme maailmasta ja muista kulttuureista enemmän, kuin mitä ikinä voisimme kirjoista lukemalla tai televisiota katsomalla oppia. Myöskin mielenkiinto historiaa kohtaan on sitä enemmän kasvanut, mitä enemmän historiallisia kohteita olemme kiertäneet. Voisi jopa sanoa, että yleissivistyksemme on vahingossakin kohentunut jo pelkästään matkustamisen ansiosta.

 

Pala roomalaisten historiaa Ranskan Nîmesissä.
Pala roomalaisten historiaa Ranskan Nîmesissä.

 

Meille matkustaminen on siis elämän suola. Haaveilemme yhä kokonaan ulkomaille muutosta, mutta se vaatii vielä paljon suunnittelemista ja asioiden järjestelmistä. Siihen asti matkustamme vanhaan tapaan – niin usein kuin mahdollista! Ja kun paluumasennus matkan jälkeen iskee, voi taas alkaa suunnitella uusia matkakohteita. Ensi viikolla onneksi koittavat Matkamessut, joissa varmasti saamme vinkkejä jo moneenkin tulevaan reissuun!

 

IMG_7242

 

Oletko joskus kokenut paluumasennusta ja mikä siihen on auttanut? Kerro kokemuksistani kommenttiboksissa!