Edellisellä matkallamme Ranskassa kävimme safariajelulla, Pekingissä sen sijaan suuntasimme perinteisemmin kohti eläintarhaa. Kiinassa kun ollaan, pakkohan niitä pandoja on päästä näkemään! Maan suurin pandakeskittymä sijaitsee Sichuanin maakunnassa Chengdussa (jonne täytyy vielä päästä!), mutta koska sinne oli jo muutaman tunnin lentomatka Pekingistä, oli meidän tyydyttävä eläintarhan pandoihin.

Pekingin eläintarhaan oli helppo matkata metrolla, ja asemalla näimmekin jo ensimmäiset eläimet – siellä kaupiteltiin vastasyntyneitä koiranpentuja suoraan korista. Eläinrakkaalle ihmiselle näky oli sydäntäraastava ja mieli tekikin kaapata kaikki erirotuiset pennut mukaan. Siinäpä olisikin ollut tullille selittämistä koiran papereista…

 

Metroasema oli koristeltu pysäkin mukaisesti.
Metroasema oli koristeltu pysäkin mukaisesti.

 

Eläintarhan sisäänpääsymaksu (käsittäen pandatalon) oli talvella vain 14 juania (n. 2e), joten kukkaronnyörejä se ei paljoa rokottanut. Sisällä huomasikin syyn halvalle hinnalle – monet eläimet olivat talviteloilla eikä niitä päässyt näkemään. Alue oli valtava ja sen ympärikiertämiseen olisi kulunut varmastikin tuntikausia, joten emme edes yrittäneet lähteä ottamaan selvää, mitä eläimiä on nähtävillä ja mitä ei. Me halusimme muutenkin vain nähdä pandat, mutta olisihan se ollut hauskaa nähdä myös pingviinejä… No, näimme sentään apinoita ja liskoja. Parin eläintalon jälkeen ehkä olikin parempi, ettemme kaikkialle päässeet, sillä eläinten olot olivat hyvin karut. Häkit ja terraariot olivat hävyttömän pieniä, eikä niissä ollut eläimille minkäänlaisia virikkeitä. Eläimet olivat apaattisia ja jopa yksinäinen alligaattori näytti tylsistyneeltä. Emme ole aikuisiällä juurikaan eläintarhoissa käyneet, mutta emme olettaisi kaikkien olevan yhtä kehnoja kuin Pekingin eläintarha.

 

Adfadaf
Näissä veitikoissa piisasi vauhtia.

 

Kuten muutkin eläimet, myös pandat olivat kovin apeita. Niitä oli isompikin porukka, mutta kaikki nukkuivat omissa kopeissaan. Suloisia eläimiä ne silti olivat, nukkuivat tai eivät! Pandat olivat selvästi myös eläintarhan valttikortti; ikkunoiden edessä oli kaikkialla ruuhkaa. Varsinkin siinä vaiheessa, kun yksi panda heräsi syömään. Siinä me sitten katselimme vartin verran bambun syömistä ja päätimme luovuttaa eläintarhan suhteen.

 

Adklfjdlsfjk
Pandoille talvi näytti olevan kiireetöntä aikaa.

 

Adfdfs
Pandan ruokailuhetki.

 

Reissuhistoriamme koomisin tilanne kuitenkin sattui eläintarhan apinatalossa, kun kiinalaislapset apinoiden sijaan osoittelevat meitä ja viittoilivat vanhemmilleen meidän suuntaan. Taisimme mekin siis olla eksoottinen näky apinoiden joukossa!

 

Eläintarhassa ei myöskään saanut luistella tai tippua jokeen.
Eläintarhassa ei myöskään saanut luistella tai hypätä matalaan jokeen. Onneksi luistimet jäivät kotiin.

 

Lievän pettymyksen tuottaneen eläintarhavisiitin jälkeen päätimme lähteä katselemaan Pekingin kaupunkimaisemia yläilmoista, nyt kun taivaskin oli pilvetön ja sumuton. Suuntasimme kohti CCTV-tornia, eli Pekingin televisiotornille. 405 metriä korkea torni kuuluu maailman korkeimpiin, joten syystä odotimmekin hulppeita maisemia.

 

CCTV, eli China central television. Kanava pyöriikin hotellihuoneeseen telkkarissa iltaisin.
CCTV, eli China central television. Kanava pyörikin hotellihuoneemme telkkarissa iltaisin.

 

Torniin pääsystä pulitimme matkamme kalleimmat sisäänpääsymaksut, 90 juania (n. 13e) henkilöltä. Meillä olisi ollut mahdollisuus ostaa myös illallisliput, joihin kuului pyörivässä ravintolassa ruokailu, mutta ehkä toteutamme tuon joskus Näsinneulassa. Tornin alakerrassa oli niin tiukka turvatarkastus, että vesipullommekin otettiin pois. Tähän asti meiltä ei vielä ollutkaan takavarikoitu mitään!

Alhaalla menimme hissiin, joka nousi suoraan ylimmälle näköalatasanteelle 238 metrin korkeuteen. Sanomattakin oli selvää, että maisemat saivat suun loksahtamaan auki. Pekingin kaupunki ympäröi meitä kaikkialla ja jatkui vielä kauas silmänkantamattomiinkin. Oli uskomatonta ajatella, että tälle alueelle mahtui neljän Suomen verran ihmisiä.

 

Asdfsdf
Tornissa järjestetään vuosittain juoksukilpailu ylimmälle näköalatasanteelle. 1500 rappusen käveleminenkin on jo aikamoinen suoritus!

 

Adsfdsf
Taustalla siintävät Jundu-vuoret, joissa Kiinan muurikin kiertää.

 

Näköalatasanteelta pystyi kiikaroimaan tarkemmin rakennuksia. Mm. Olympiastadionin renkaat näkyivät hyvin.
Näköalatasanteelta pystyi kiikaroimaan tarkemmin rakennuksia. Muun muassa Olympiastadionin renkaat näkyivät hyvin.

 

Addfds
Tornissa pääsi huutamaan isoon torveen. Epäselväksi jäi, mitä se tekee iloisesti.

 

Aikamme ylätasannetta kierreltyämme laskeuduimme hissillä 10 metriä alaspäin sisänäköalatasanteelle, jossa esiteltiin CCTV:n historiaa. Sinänsä mielenkiintoista, että vaikka kyseessä oli TV-kanavan torni ja televisioita oli ympäriinsä, niissä oli kaikissa pelkkä still-kuva. Eipä siinä silti, maisemiahan tänne oltiin tultu katselemaan ja me päätimme pitää evästauon yläilmoissa. Ilman juotavaa.

 

Uutisjuontajan pestistä haaveilevat pääsivät kokeilemaan taitojaan studiossa.
Uutisjuontajan pestistä haaveilevat pääsivät kokeilemaan taitojaan studiossa.

 

Tornin viimeinen visiitti oli tietenkin 6. kerroksessa sijaitseva matkamyymälä, jonka päätimme ohittaa. Maisemien katseluista uupuneina nappasimme taksin hotellille ja menimme sisäistämään taas päivän antimia. CCTV-torni kannattaa kuitenkin laittaa ehdottomasti korvan taakse, jos joskus Pekingiin matkustaa!

 

Lkadjslfjdlfkj