Lamatemppelissä vieraillessamme emme arvanneetkaan, millaisiin kokoluokkiin Kiinan keisarit rakentamillaan aukioillaan ja temppeleillään pystyivät. Edellisen kerran kun yritimme päästä Taivaan temppeliin, päädyimme Lamatemppeliin, mutta vahingosta viisastuneena katsoimme tarkemmat ohjeet netistä ja jäimme vihdoin oikealla metroasemalla pois. Sisäänkäynti oli aivan metroaseman suulla, joten pulitimme jälleen 30 juanin (n. 4,5e) sisäänpääsymaksun ja pääsimme sisään valtavaan puistoon.

 

Eläkeläiset kortinpeluussa.
Eläkeläiset kortinpeluussa.

 

Aluksi puisto näytti kuin miltä tahansa kiinalaiselta puistosta. Eläkeläisiä pelaamassa korttia, ihmisiä tanssimassa (niin, tätäkin harrastetaan Kiinassa ihan julkisesti) ja lenkkeilemässä… Vain useat viitat paljastivat, että kyseessä on keisarillinen alue. Niin ja tietenkin Unescon kyltistä pystyi päättelemään alueen merkittävyyden.

Taivaan temppeli (tai pikemminkin temppelikompleksi puistoineen) rakennettiin 1400-luvulla Ming-dynastian aikaan ja sen tehtävänä oli toimia paikkana, jonne keisarit menivät antamaan uhrilahjojaan hyvän sadon toivossa. Rakennukset noudattavat feng shuita ja toimivat täydellisinä esimerkkeinä (Kielletyn kaupungin ohella) kiinalaisesta arkkitehtuurista. Vajaa 300 hehtaarin (!) kokoinen alue oli aikoinaan kielletty tavalliselta kansalta, mutta nykyään se on suosittu ajanviettokohde niin paikallisille kuin turisteillekin.

 

Käytävä_taivaantemppeli

 

Taivaan temppelin tunnetuin rakennus on Qinian Dian, eli hyvän sadon rukouksen halli. Tämä oli se paikka, jonne keisarit tulivat taivaalta pyytämään onnea tulevaisuudelle ja runsaita riisipeltoja. Hauska kuriositeetti pyöreästä rakennuksesta on, että se on täysin puusta rakennettu, mutta ilman yhtään naulaa! Alkuperäisenä rakennus ei kuitenkaan ole säilynyt, vaan on tulipalon myötä uudelleenrakennettu.

 

Hallin kultainen nuppi on ollut vuosien saatossa altis useille salamaniskuille.
Hallin seisoo kolmikerroksisen marmorijalustan päällä.

 

Rakennuksen kultainen nuppi on vuosien saatossa joutunut monesti alttiiksi salamaniskuille.
Rakennuksen kultainen nuppi on vuosien saatossa joutunut monesti alttiiksi salamaniskuille.

 

Akldjflkdfj
Hallia kannattelevat lohikäärmekaivopilarit, jotka edustavat vuodenaikoja, kuukausia ja tunteja.

 

Taivaan_temppeli_portaat

 

Aikamme Runsaan sadon rukouksen hallia ihasteltuamme jatkoimme pitkää matkaa Punaisen askeleen siltaa kohti Keisarillista taivaanholvia. Nimestään huolimatta silta ei tokikaan ollut punainen, vaan viittasi uhrilahjoina annettuihin eläimiin, jotka kulkivat sillan alta.

 

Toisin kuin esim. Kielletyssä kaupungissa, keskikaista ei tällä sillalla ollut keisarille, vaan taivaan pojalle. Keisari käytti vasenta puolta kulkiessaan.
Toisin kuin esim. Kielletyssä kaupungissa, keskikaista ei tällä sillalla ollut keisarille, vaan taivaan pojalle. Keisari käytti vasenta puolta kulkiessaan.

 

Adlkjfkldj

 

Holvin edessä parveili joukoittain kiinalaisia jonossa taputtamassa, sillä sen ympärillä sijaitsi pyöreä kaikumuuri, joka tuottaa luonnollisesti kaikua isoa ääniefektejä. Ohjeen mukaan taputtaa piti vähintään kolmesti kaiun aikaansaamiseksi – ilmankos yksinäinen taputuksemme ei mitään saanutkaan aikaan. Lisäksi kaiun määrä riippuu paikasta, jolla taputetaan. Tosiasiassa näitä kaikuja on kuitenkin mahdoton kuulla, sillä kymmenien (tai satojen) taputusten keskeltä kaiuille jää kovin vähän tilaa. Hieno idea kuitenkin!

Sama ääniefektimaailma toistui Keisarillista taivaanholvia ympäröivällä Kaikuseinällä sekä vastapäätä sijaitsevalla Pyöröalttarilla. Tämä yhdeksästä kehästä koottu ja yhdeksällä jaettavissa olevalla marmorilaattamäärällä kasattu alttari toimi paikkana, jossa keisari uhrasi eläimiä. Sen keskellä sijaitsevan kiven kerrotaan edustavan maailman keskipistettä. Samaisella kivellä seisominen ja sen päällä puhuminen (tai huutaminen, kuten kiinalaiset tätä testasivat) luo jälleen kaikuefektin – alttarin reunakaiteet kimpoavat äänen takaisin, joten kuulet oman äänesi kaikuna. Tai siis voisit periaatteessa kuulla jos olisit yksin paikalla.

 

Öalsöldflök
Taivaan temppeli, kuten myös Kielletty kaupunki ja Kesäpalatsi, on rakennettu vahvasti numero yhdeksää symboloiden. Kyseessä on kiinalaisten onnennumero ja sillä on vielä tänäkin päivänä suuri merkitys kulttuurissa.

 

Taivaan temppelin alue oli loppujen lopuksi nopeasti käyty läpi, vaikkakin etäisyyksien kävelyt veivät aikansa. Kauniina kesäpäivänä siellä voisi hyvin viettää piknikkiä, mutta näin talvella emme jääneet nauttimaan puistosta sen kummemmin. Alueelle on neljä porttia, mutta vain yksi niistä sijaitsee metroaseman vieressä. Niinpä kuljimme taas ulkokautta kilometritolkulla takaisin lähtöpisteeseemme – päivän historiallinen anti oli jälleen pulkassa!