Kodin Kuvalehti julkaisi viikko sitten artikkelin, joka viritti ainakin sosiaalisessa mediassa keskustelua karavaanareiden joukossa. Kyseessä oli ”kokeneen” matkailijan juttu niistä asioista, jotka kannattaa ottaa huomioon aloittelevana karavaanarina. Jos me olisimme aloittelijoina artikkelin lukeneet ja kaiken allekirjoittaneet, olisi automatkailumme päättynyt jo ennen kuin se olisi ehtinyt alkaakaan! Tietenkin juttu voi olla kieli poskessa kirjoitettu, mutta kaikki eivät aina osaa tulkita sarkasmia oikealla tavalla – varsinkaan kirjoitetussa muodossa.

Lehden jutusta tuohtuneina päätimme siis tehdä oman listamme niistä stereotypioista, joita karavaanauksen ympärillä pyörii. Ja huom. Tässä artikkelissa on pilkettä silmäkulmassa!

 

Asdfdsf
Näistä maisemista ei pääse matkustamatta nauttimaan.

 

1. Karavaanailu on vain eläkeläisten puuhaa

Tarua. Olemme lukemattomia kertoja saaneet hämmentyneitä katseita osaksemme, kun kerromme suuntaavamme lomalle matkailuautolla. Yhtä hyvin voisimme sanoa menevämme kylpylälomalle Madeiralle – vain vanhukset tekevät sitä. Nuorten oletetaan reppureissaavan ja valitsevan biletyskohteita, ei leirintäalueita keskellä Ranskan maaseutua.

Totuus on kuitenkin se, että uusi sukupolvi näkyy matkailuautoilijoidenkin keskuudessa. Nyt se lapsena vanhempien mukana autossa matkustanut ikäluokka omistaa itse auton (tai vaunun) ja haluaa luoda omalle perheelleen vastaavanlaisia kokemuksia ja muistoja. Ulkomaille on entistä helpompaa lähteä pitkällekin reissulle etätöiden yleistyessä ja mikä sen helpompaa olisi vaihtaa jatkuvasti maisemaa, kuin matkustaa autolla.

Joten ei, karavaanarit eivät ole vain keski-ikäisiä tai eläkeläisiä. Jo vuosi sitten puhuttiin nuorentuneesta karavaanarijoukosta, ja kyseessä on jossain määrin oma trendinsäkin. Jotkut jopa tienaavat pääsääntöisen leipänsä matkoista raportoidessaan.

 

Kahsdhjk

 

2. Matkailuautossa ei ole tarpeeksi tilaa ja matkakumppani on liian lähellä

Tarua. Vaikkei meillä mitään jenkkityylistä camperbussia ole, on automme meille juuri sopivan kokoinen. Matkoilla tarkoituksemme ei ole viettää päiviä autossa hengaillen (vaikka se siltä usein tuntuu, tosin etupenkillä istuen), joten emme tarvitse ylimääräistä tilaa. Ylimääräistä tavaraa on aina mukana, mutta silti voimme ostaa vaikka millä mitalla tuliaisia matkoiltamme. Sänky on normaalin parisängyn kokoinen, joten lattialle ei tipahda. Sohvalle mahtuu istumaan ja pöydällä on tilaa lautasille ja kattiloille. Mihin sitä tilaa auton sisällä tarvitsisi? Tottakai pää osuu välillä keittiön kaappiin, ja sängystä voi olla vaikeaa nousta aamuisin. Mutta sitähän se on kotonakin.

Mitä sitten tulee matkakumppaniin ja liikaan läheisyyteen – etäisyyttä halutessaan kannattaa varmaankin lähteä eri lomille. Tietenkin matkan aikana ollaan tiiviisti yhdessä eikä riidan tullessa pääse pakenemaan toiseen huoneeseen. Mutta eipä sitä etelänlomiltakaan lähdetä naapurin hotellihuoneeseen erimielisyyksiä pakoon.

 

 

Asdfdf
Auton sisätilat kun loppuvat kesken, laajennutaan ulkopuolelle.

 

3. Karavaanailu on epämiellyttävää hygienian kannalta

Tarua. Matkailuauton wc-pönttö ei ole sen kummempi kuin kylpyhuoneessasikaan oleva. Totta, se täytyy itse tyhjentää aika ajoin, mutta jos omien eritteiden haju saa sinut huonovointiseksi, kannattaa käyttää vain huoltoasemien ja leirintäalueiden vessoja ja pitää matkailuauton pyttyä vain koristeena. Lisäksi kemiallisen wc:n toimintaperiaate nimensä mukaisesesti on kemiallinen, eli pyttyyn laitetaan wc-ainetta. Jos aine ja määrä on oikea, ei edes tyhjentäminen tuoksahda pahalta.

Suihkuja emme mekään ole koskaan autossa käyttäneet, vaan käymme peseytymässä yöpyessämme leirintäalueilla. Tämä pitkälti siitä syystä, että (auton omaa) vettä säästyy ja leirintäalueen suihkussa (ainakin luultavasti) on parempi paine kuin autossa. Epämiellyttävyys on kuitenkin subjektiivista, ja jos yleiset vessat ja suihkut tuottavat kylmiä väreitä, ei karavaanailu ehkä ole sinun juttusi.

 

Kadhsfjhk
Leirintäalueen huoltorakennus…

 

Lasjdlfjk
…kelpaa ainoaksi suihkuksi.

 

4. Ruokailu on yksitoikkoista eineksen muodossa tai kallista ravintoloissa

Tarua. Me itseasiassa syömme matkoilla usein paremmin kuin kotona. Raaka-aineet ovat tuoreita ja monipuolisia, sekä laadussa ja määrässä on enemmän valinnanvaraa kuin kotona lähikaupassa. Eineksiä syömme vain pakon edessä ja ravintolassa emme ole käyneet matkoillamme kertaakaan – ellei saksalaisia döner-paikkoja lasketa.

Tottakai keittiö on ahtaampi kuin mihin normaalisti on tottunut, eivätkä likaiset astiat katoa tiskikoneeseen. Ruoanlaitto on silti samaa, olit sitten Suomessa kotikeittiössä tai Saksassa moottoritien huoltoaseman pihassa autossa. Kaasuliedellä kokkaaminen on itse asiassa hyvin paljon parempaa ja helpompaa! Monessako ammattikeittiössä mahtaa olla käytössä sähköliesi? Jos meiltä jotain puuttuu, se on liesituuletin ja uuni. Kumpikin olisi kiva lisä ruoanlaitossa, mutta tähän asti olemme pärjänneet loistavasti ilmankin.

Mitä hintaan tulee, ulkomailla ruoka on halvempaa kuin Suomessa. Tästä johtuen matkoilla herkuttelemme niillä raaka-aineilla, joita kotona emme usein raaski ostaa. Ja ruokajuomana tölkillisen maitoa korvaa samanhintainen viinipullo.

 

Akdhsjfkh
Ei einestä eikä purkkiruokaa, vaan todella tuoreista tomaateista tehty mozzarellalautanen.

 

5. Matkan tekeminen on hidasta ja tylsää

Totta sekä tarua. Suomesta ei pääse autolla muutamassa tunnissa Välimerelle. Maantieteellisen sijaintimme ansiosta on ensin ylitettävä Itämeri, jotta matkanteko voi kunnolla edes alkaa. Tallinnaan pääsee laivalla nopeastikin, mutta sieltä on vielä pitkä matka usean maan halki etelään. Laivamatka Ruotsiin kestää vähintään 7  tuntia ja senkin jälkeen on ajettava yhtä suoraa tietä maan läpi, ohitettava Tanska ja otettava taas lautta Saksaan. Jos todella haluaa ottaa rennosti, voi tietenkin valita suoran linjan Helsingistä Travemündeen, mutta lyhyillä lomilla 30 tunnin laivamatka tuntuu ajan tuhlaukselta.

 

Asdfdsf

 

Asdfdf

 

Me olemme parhaimpana ennätyksenä pitäneet Tukholmasta Cemboingiin (n. 1500km) ajamista alle vuorokaudessa, tarkalleen 20 tunnissa. Taukoja ei liiemmin pidetty, eikä kiireinen ajaminen yhtä soittoa ole kovin nautinnollistakaan. Lomamme lasketaan alkaneeksi usein vasta siinä vaiheessa, kun olemme lautassa matkalla Tanskasta Saksaan. Pohjoismaat jäävät taakse ja Keski-Eurooppa on avoin; enää ei tarvitse miettiä aikatauluja ja ylimääräisiä matkakustannuksia (paitsi tietullit).  Joten kyllä, karavaanailu on lentomatkustamiseen verrattuna hyvinkin hidasta puuhaa. Lennettäessä kuitenkin jää reitin varrelta näkemättä uskomattoman paljon. Varsinkin moottoriteitä vältellessä vastaan tulee idyllisiä pikkukyliä, mielenkiintoisia nähtävyyksiä ja upeita maisemia. Missään nimessä ei voi sanoa, että automatkailu olisi tuolloin tylsää! Asennetta ja oikeanlaista fiilistä se kuitenkin vaatii. Ja Suomen teillä hermoja – ovathan karavaanarit aina tien tukkona.

 

Akdlj

 

Asdfsdf
Välillä ajomatkat ovat pitkiä.

 

Adsdsf

 

6. Leirintäalueet ovat vaatimattomia ja meluisia

Tarua. Leirintäalueita löytyy ihan joka lähtöön – jotkut ovat vaatimattomampia, toiset tarjoavat kaikki mukavuudet. Suomesta meillä ei yhdestäkään alueesta ole kokemusta, ulkomailla sen sijaan monestakin. Niin sanotuilla ”tylsillä” leirintäalueilla emme ole olleet; tosin emme kyllä kaipaakaan lisäaktiviteetteja leirintäalueen puolesta, vaan niitä löytyy itsekin etsimällä. Emme myöskään halua maksaa yöpymisestä 50 euroa vain siksi, että pääsisimme lämmitettyyn uima-altaaseen tai osallistumaan alueen muiden asukkaiden kanssa yhteisiin tennisturnauksiin. Lapsiperheille nämä asiat ovat tietenkin kiva ja toivottu lisä.

 

Akdjsfkjh
Oliivipuun juurella on rauhallista leiriytyä.

 

Ja sitten meluasiat. Kuten sanottu, emme tiedä kuinka Suomessa leirintäalueilla juhlitaan viikonloppuisin ja kuinka rauhallista tai rauhatonta täällä on. Ulkomailla emme ole kertaakaan joutuneet meluhaitan uhreiksi leirintäalueilla tai matkaparkeissa. Etelä-eurooppalaiseen tapaan lapset saattavat olla myöhään valveilla ja mekastaa vielä illallakin, mutta läpi yön kestäviin juhliin emme ole törmänneet. Tokikaan keski- tai etelä-eurooppalaiseen kulttuuriin ei kuulu alkoholilla läträäminen (ja siitä johtuva mekastus) lomalla.

 

Adfadfsd
Välillä ”joutuu” leiriytymään niin lähelle merta että sen kovaäänistä kuohuntaa joutuu kuuntelemaan yöt läpeensä.

 

7. Karavaanailu on kallista

Totta ja tarua. Sitä tulee usein itsekin ajateltua, että kyllä lomailu on nyt halpaa, kun hotelleihin ei tarvitse mennä ja ruoan voi tehdä itse. Puskaparkit ovat ilmaisia, matkaparkit kympin luokkaa ja leirintäalueet aina kymmenestä eurosta eteenpäin, sijainnista ja palveluista riippuen. Ruoka on ulkomailla halpaa, eikä tarvitse miettiä mihin ravintolaan on varaa milloinkin mennä syömään. Ennen matkaa ei tarvitse kuluttaa viikkotolkulla aikaa halpoja lentotarjouksia tai hotellihuoneita selaillen.

Mutta. Matkailuauto itsessään on jo arvokas hankinta. Siihen päälle lisävarusteet (aina varashälyttimestä televisioon), vakuutukset ja polttoaine. Kympin risteilyistä Tukholmaan ei ole toivoakaan, sillä hinta on ainakin kymmenkertainen ison auton kanssa, ja sama pätee lauttamaksuihin. Tietullit ulkomailla ovat lähestulkoon kaksinkertaiset henkilöautoon verrattuna. Polttoaine on oikeasti halpaa vain Luxemburgissa ja Andorrassa, ja sinne päästäkseen pitää ensin taittaa jokunen kilometri. Tosin Suomen hintatasoon nähden kaikkialla muualla kyllä on siltikin halvempaa.

 

Lakdjfkj
Alle euron litra.

 

Ulkomaille lähteminen ei siis tule missään nimessä halvemmaksi matkailuautolla. Erona vain on se, ettemme joudu maksamaan ruumalaukun lisäkiloista. Ja nesteitä saa tuoda käsilaukussa niin paljon kuin haluaa. Kotimaan matkailussa tilanne onkin sitten ihan toinen. Viikonloppureissut voivat olla lähestulkoon ilmaisia, jos aikoo yöpyä vain puskassa. Leirintäalueiden suhteellisen korkean hintatason vuoksi mekin harrastamme kotimaassa vain puskaparkkeilua. 30 euron vuorokausimaksulla keskellä suomalaista maalaismaisemaa saamme Ranskassa pari yötä Välimeren rannalta. Ei maalaismaisemassa toki mitään vikaa ole, mutta täällä sen näkee ilmaiseksi muutenkin.

 

Asdfdf

Adsfdsf

 

Matkustusmuotoja on yhtä paljon kuin on matkustajiakin. Jotkut viihtyvät pakettimatkoilla, toiset heittävät rinkan olalle ja lähtevät seikkailemaan, jotkut taas pakkaavat auton täyteen ja laittavat navigaattorin määränpään tuhansien kilometrin päähän. Jokaisella matkustusmuodolla on myös omat myyttinsä ja stereotypiansa ja oletetaan, että tietynlaiset ihmiset tekevät vain tietynlaisia matkoja. Tämä ei kuitenkaan missään nimessä pidä paikkaansa, ei edes karavaanailun suhteen. Emme ole homogeenistä porukkaa, ja siinä missä joku karavaanari täyttää kaikki stereotypian kohdat, toinen on niistä valovuosien päässä. Matkustetaan siis avoimin mielin ja siten, miten itsestä hyvältä tuntuu!

 

Asddsf