Alppeja alas kohti Provencea ajellessamme osui Verdonin kanjoni – jos nyt ei suoraan niin melkein – reitillemme. Olemme jo useammalla reissulla puhuneet sinne menosta, ja nyt uusi auto alla uskaltauduimme levollisemmin mielin lähteä taittamaan mäkistä, paikoin jyrkkää ja hyvinkin kapeaa kanjonia.

 

Asdf
Uudella autolla oli mukava ajaa mutkatietä, vaikka jarrupalat olivatkin loppumatkasta vaihtokunnossa.

 

Asdf
Maisemat olivat paikoittain epärealistisen kauniita. Hetkittäin luulisi, että ei edes olisi Euroopassa.

 

25 kilometriä pitkä Verdonin kanjoni on muodostunut aikojen saatossa Verdon-joen kaivertaessa uomaa kallioihin, jotka ylettävät parhaimmillaan jopa 700 metrin korkeuteen. Muutaman päivän samoilla korkeuksilla jo ajaneina tuo 700 metriä ei enää tuntunut missään, mutta ei se silti maisemien vaikuttavuutta vähentänyt. Kanjoniin ei pääse suoraan tasaiselta moottoritieltä, joten matkalla ehtii jo tottumaan villiin vuoristoajeluun – ja hyvä niin.

Liikkuminen varsinkin isommalla autolla nimittäin on paikoitellen hyvinkin vaarallista (ranskalaiset kun eivät Twingoillaan väistämisestä juuri perusta), sillä jyrkissä mutkissa tien toisella puolella on joko kallioseinämä tai rotko. Juurikin tästä syystä matka Verdoniin kannattaa ajoittaa kaikkien lomasesonkien ulkopuolelle. Näin välttää myös muiden perässä matelun tai vastaavasti saa ajaa sitä tahtia kuin itse haluaa, ilman että joku roikkuu takapuskurissa kiinni.

 

adsdf
Jos mutkan takaa sattuu osumaan vastaan toinen karavaanari, ollaan kovassa vauhdissa jo pulassa.

 

Meidän reittimme Verdonin läpi kulki Castellanen kaupungista Moustiers-Sainte-Marieen, jonka reitti mainittiin myös monissa oppaissa. Olimme merkanneet kanjonin paremmanpuoleisen reitin ylös, mutta tietenkin ainoassa risteyskohdassa onnistuimme kuitenkin valitsemaan väärän tien. Yllättäen Castellanen suunnasta La Route des Crêtes’n maisemareitille ei ollut viittoja, vastakkaisesta suunnasta tuleville sen sijaan kyllä. Tähän tietenkin vaikutti myös se, että kyseinen reitti alkaa La Paludin kylästä, josta vain kurvasimme ohi…  Jos siis ajat Verdonin laakson läpi Castellanen suunnasta, mene rive gauchea, eli vasemmanpuoleista tietä. Moustiers-Sainte-Marien suunnasta tienviitat Route des Crêtes’een löytyvät kyllä. Mutta kyllähän meillä maisemia riitti, sikä Verdonin kanjoni on niin vaikuttavan näköinen, katseli sitä sitten mistä suunnasta tahansa.

 

Verdon_kanjoni

 

Addsf

 

Verdoniin ei suositella matkustamaan heinä-elokuussa, sillä kapeat tiet ovat tukossa, eikä pysähdysalueilla ei ole paikkoja kuvien ottamista ja maisemien ihailua varten. Koska Verdonin kanjoni kuuluu Ranskan suosituimpiin nähtävyyksiin, käy siellä vuosittain miljoonia turisteja. Retki kannattaa siis ajoittaa mieluiten varhaiseen kevääseen tai myöhäiseen syksyyn – vielä näin syyskuussakin saimme ajaa monen täyden kuvanottopaikan ohi.

 

Adsfdf
Kanjonin pohjalla virtaa paikoittain koskiksi yltyvä Verdon-joki.

 

Adsfdf
Koskimelontaa harrastavia katsellessa päätimme itsekin kokeilla meille uutta ”urheilulajia”, mutta vasta seuraavalla kerralla.

 

Maisemareitin jälkeen kävimme vielä tutustumassa Moustiers-Sainte-Marien kylään, joka on tunnettu fajanssien tuotannosta. Lukuisista turistiputiikeista näitä keraamisia koriste- tai käyttöesineitä pystyikin ostamaan Provencen erikoistuotteiden, laventelin ja yrttien, lisäksi. Ja jos ajomatka Verdonin läpi ei ollut vienyt kaikkia voimia, kannattaa myös kivuta ylös Moustiers-Sainte-Marien kappelille, josta näkymät kylään ja laaksoon ovat varmasti vaikuttavat (me emme sinne jaksaneet enää nousta)!

 

Asdf
Moustiers-Sainte-Marien kappeli sijaitsee upealla paikalla kallion reunalla, mutta sandaalit jalassa sinne on turha kivuta.

 

Asdf
Moustiers-Sainte-Marie sijaitsee kirjaimellisesti vuoren rinteellä.

 

Asdfsd
Fajanssikojuja oli kylä pullollaan, ja ilmeisen hyvin tuotteet kauppansa tekevätkin.

 

Yöpaikaksemme osui aire naturelle Lac de Sainte-Croix’n lähistöltä. Kahdeksan euron maksulla sai leirintäaluepaikan sähköllä, mutta ilman minkäänlaisia näköaloja. Seuraavalla kerralla taidamme jäädä Verdonin rotkolle yöksi, sillä siellä kämppäreitä riitti pilvin pimein. Niin myös aktiviteetteja aina melonnasta veneen tai kajakin vuokraukseen. Innokkaimmille liikkujille on lisäksi tarjolla kilometritolkulla patikkareittejä – riittävät eväät kannattaa silloin varata mukaan!

 

Asdf

 

Asdf
Vaikka Lac de Sainte-Croix onkin tekojärvi, on sen kirkkaansininen ja paikoittain turkoosi vesi todella upean näköistä.

 

Maisemat eivät silti lopu Verdonin rotkoon, sillä myös Verdonin puistoalueeseen kuuluva tekojärvi Lac de Sainte-Croix on hyvin vaikuttavan näköinen järvi! Sen varrella on useita levähdyspaikkoja, joissa voi hämmästellä uskomattoman kirkkaanturkoosia ja läpinäkyvää vettä. Ja kun olet päässyt puistoalueelta pois, ja satut olemaan paikalla suosituksista huolimatta kesällä, pääset ihailemaan Provencen laventelipeltoja, joita riittää niitäkin kilometritolkulla. Turhaan Verdonia ei kutsuta Euroopan mahtavimmaksi kanjoniksi, sillä sitä se tosiaan on!

 

Asds